Kuulumisia

Oho, onpa ollut taukoa kirjoittelussa. Kiireet töissä ovat rajoittaneet vapaa-aikaa, mutta onneksi on ehditty vähän treenaillakin.

Kuura voi siis hyvin, juoksut ja juoksujen jälkeinen hormonimyräkkä/valeraskaus vähensivät vähän molempien treeni-intoa, mutta pikkutreeniä on tehty ja nyt jo vähän enemmänkin. Käymme viikottain kimppatreeneissä ja kehitystä mm. yhteistyössä ja hallittavuudessa on tapahtunut. Kahdestaan pitäisi treenata enemmän, että saataisiin yhteistyö kuntoon ja treenattua uusia asioita.

Jos kaikki menee hyvin, yritetään päästä maaliskuussa Talvinomeen katsomaan, missä mennään ja toukokuussa ehkä nome-kokeeseen. Näyttelyihin olisi kiva mennä myös, mutta tuon vähäisen turkin kanssa se ei kovin usein ole mahdollista…Tokoakaan en ole täysin hylännyt, mutta aika ei aina riitä kaikkeen…

Yhden koiran kanssa on vielä hiukan orpo olo ja kaipaan Ronjaa ja sen aina iloista olemusta kovasti. Kuurakin tuntuu kaipaavan omalla tavallaan idoliaan, kurissapitäjää ja parasta kaveria. Mutta päivä kerrallaan yritetään muistaa nauttia kunkin päivän hyvistä asioista.

Rauhallista Joulunaikaa

Lähes 20 vuotta koiranomistajan ja kaikenlaista on tullut koettua. Kulunut vuosi on kuitenkin ehdottomasti niistä rankin. Kuuran polvileikkaus 5.1. ja sitä seurannut kuukausien pakkolepo ja kuntoutus ja kaiken epävarmuus. Ronjan pahenevat kivut ja sisäinen kamppailuni koiran elämänlaadusta ja lopulta sen rankimman päätöksen tekeminen. Suru on edelleen suuri ja kaipaan Ronjaa joka päivä. Nyt rauhoitutaan kuitenkin jouluksi ja yritetään pitää mielessä koiramainen asenne – nautitaan tästä hetkestä eikä surra mennyttä eikä tulevaa.

Valkeala RN 13.11.

Misstep’s Jambalaya “Kuura” KÄY ERI1 SA

Tuomarina Harri Lehkonen: “Ryhdikkäästi ja reippaasti esiintyvä narttu. Miellyttävä pää. Talvikirsu. Hyvät raajat ja kulmaukset. Kaunis ylälinja ja oikeat mittasuhteet. Hyvä turkki. Terveet liikkeet.”

Kiitos Katjalle kauniista esittämisestä – Kuuralle sopi hyvin vapaana esittäminen ja heiluihan se häntäkin :-) .

Kuvaaja Heli Siikonen (Kiitos Heli!)

Toistaiseksi viimein fyssarikäynti

Kuuran polvileikkauksesta on kulunut reilut 9 kk. Tämänpäiväisellä fyssarikäynnillä saatiin ns. terveen paperit eli

- askelvoimamaton perusteella ei eroa takajaloissa
- liikkeellä ja paikalla takajalkojen painovaraus lähes symmetrinen
- ei ontumista/aristusta
- lihasmassa kasvanut hyvin, vaikka aavistuksen pienempi vielä leikatussa jalassa
- liikeradat hyvät ja laajat

Patellajänne on vielä isompi kuin leikkaamattomassa jalassa, mutta ei oireile ja saattaa jäädäkin sellaiseksi.

Nyt saa lopettaa kaikki rajoitukset ja elää normaalia elämää :-) . Toki vielä tehdään harjotteita lihasmassan kasvattamiseksi ja muutenkin tietysti kunnosta on pidettävä huolta. Polvileikkauksen jälkeen nivelrikko on kuulemma väistämätön jossain vaiheessa ja jonkinasteisena, mutta hyvä lihaskunto ja nivelvalmisteet toivottavasti lykkäävät sitä.

Miljoonat kiitokset fysioterapeutti Anna Boströmille Kuuran erinomaisesta hoidosta ja Kuuran emännän “terapeutinhommista”. Vainoharhaisena liikkeiden seuraajana olen aina saanut Annalta tukea, kun olen sitä tarvinnut. Ja taisi olla Annakin aika tyytyväinen Kuuran edistymiseen :-) .

Ja eikun treenaamaan ja kaverilenkeillekin kuulemma saa mennä, tosin aluksi vain yksi kerrallaan…

Ja näin teknistä on askelvoiman mittaus…


Ronjan patologilausunto

Patologin lausunnossa ei ollut mitään yllättävää. Kohtalaisesta voimakkaaseen vaihtelevaa spondyloosia ja lievää kroonista välilevyjen sidekudostumia ja kovettumia. Sydämen läpässä lisäksi muutoksia, mutta ei merkittäviä.

Olisi ollut mielenkiintoista tietää tarkemmin spondyloosin vaikutuksista kylkiluihin ja hermojuurikanava-aukkoihin, jotka olivat aiemmin röntgenkuvien perusteella havaittavissa. Mutta olisi varmaan pitänyt ennakkoon pyytää ko. asioita tutkimaan.

Joillekin saattaa tehdä pahaa ajatus oman koiran patologisesta tutkimisesta, mutta minulle ei. Se ei enää ole Ronja ja kaikki tieto liian nuorena kuolleiden koirien sairauksista voi olla hyödyksi muille. Ronja elää nyt sydämessäni.

Vielä Ronjasta

Kiitos kaikille osanotosta ja myötäelämisestä Ronjan lähdön kanssa. Moni on kysynyt, että mitä tapahtui, mutta koska asiasta on niin vaikea vielä puhua kasvotusten, laitan tänne lyhyesti. Mitään uutta ei varsinaisesti tapahtunut, Ronjahan on kipuillut pitkän aikaa, toissakesä oli erityisen vaikea osin varmaan kuumuudenkin takia ja jo silloin mietin, että onko aika. Syksyn tullen tilanne parani kuitenkin ja sitkeä sissi oli taas parempi. Tämä kesä oli taas huonompi kovenevasta lääkityksestä huolimatta. Hyviäkin päiviä oli, mutta liikuntaa jouduttiin radikaalisti rajoittamaan ja taitavasta kivun piilottamisesta huolimatta näin Ronjan kipuilevan.

Olen edellisen koiran lopettamispäätöksestä lähtien puhunut, että rakas koiraystävä tulee päästää ajoissa pois, eikä antaa kärsiä esim. kroonisesta kivusta liian pitkään vain siksi, ettei itse pysty päästämään irti. Oikean ajan tietäminen on mahdotonta, mutta nyt tuntui vahvasti, että on Ronjan aika päästä eroon kivusta ja rajoituksista. Niin suurta tuskaa kuin koiraystävästä luopuminen aiheuttaakin, minua lohduttaa tieto siitä, ettei Ronja enää kärsi ja että pystyimme tarjoamaan sille hyvän elämän, vaikka se kovin lyhyeksi jäikin. Ronja eli vain 7 vuotta, mutta niistä suurimman osan elämästä nauttien ja aina iloa tuottaen. Patologiset tutkimukset valmistuvat aikanaan ja toivottavasti antavat tietoa spondyloosin vaikutuksista koko elimistöön.

Minulle niin rakas Ronja The Prinsessa elää sydämessäni ikuisesti ja pääsee pian lempipaikalleen mökille.

SNJ:n päänäyttely 9.10.

Misstep’s Jambalaya “Kuura” KÄY ERI3 SA

Tuomarina Martin Greenwood (GB): “Pleasing head and expression. Good chisling under eye. Well constructed front and rear, deep body. Nice feet. Nice balanced overall. Moved with drive. Happy and alert.”

Luokassa 10 narttua. Iso kiitos Annille esittämisestä :-) .

Goldwater My Fair Love “Ronja”

14.9.2004 – 4.10.2011

Ronja The Prinsessa on nyt poissa, mutta säilyy sydämissämme ikuisesti. Kiitos Minnalle ja Tuijalle tästä kauniista ja viisaasta kultaisesta, joka opetti ja antoi meille niin paljon. Ikävä on suunnaton.

Kevyttä treeniä

Täytyy myöntää, että syksyn kiireet ovat vieneet niin hurjaa vauhtia, ettemme ole ihan kaikkea suunniteltua kuntoutusohjelmaa Kuuran kanssa tehneet, mutta aina kuin mahdollista niin tehdään. Jokaisen pienen treenin ja metsälenkin jälkeen seuraan silmä tarkkana, että ontuuko vai ei – onneksi ei onnu!

Tänään oltiin kivoissa peltotreeneissä, kuvat Tuula Tohkan ottamia. Kiitos Tuulalle ja Petelle treeniseurasta ja kahvittelusta :-) .

Goldwater My Fair Love “Ronja” 7 v.

Goldwater My Fair Love “Ronja” täyttää 7 vuotta 14.9. Uskomatonta, miten kauan siitä on, kun tuo pieni alle kolmikiloinen tuulispää meille tuli ja kuinka paljon olen Ronjan kanssa ehtinyt tehdä ja oppia. Ihana Ronja :-) .

Synttärionnea myös kaikkien Ronjan sisarusten koteihin!