Arki odottaa – mutta millainen?

Ihana 5 viikon loma alkaa olla lopuillaan ja saman verran yhteiselämää Siirin kanssa on takana. Siiri on varsin vauhdikas pakkaus ja hyvin on palautunut mieleen Kuuran pentuajat, jotka eivät nekään ihan auvoisia olleet. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita siis on riittänyt, mutta ollaan kaikki selvitty niistä hengissä.

Kyllä koiranpentu kasvaa ihan järkyttävän nopeasti. Siirikin on lähes tuplannut painonsa ja korkeutensa. Ei ole enää pientä pentusta vaan hontelo koipeliini. Reilun kk kuluttua alkaa jo Siirin “esikoulukin”, kun osallistutaan pentukurssille. Pientä puuhastelua leikin varjolla on toki tehty nytkin, mutta hyvin satunnaisesti. Ihana kasvattaja tosin pitää huolen, että tietyt perusasiat tulee tehtyä oikea-aikaisesti :-) . Ja Siirin sisarusten omistajien kanssa on mukava keskusteluyhteys, jotta voidaan vaihtaa kuulumisia ja kertoa pentujen kehityksestä asioita, jotka eivät todellakaan kiinnosta ketään muuta…

Kuuran kanssa katsotaan, että palautuisiko Siirin myötä heikentynyt kuulo sen verran, että uskaltaudutaan vielä kokeeseen tänä vuonna. Turkkia olisi myös näyttelyyn, mutta yhdistystoiminta vie viikonloppuja niin, ettei kaikkea haluamaansa ehdi. Mutta en valita, yhdistyshommatkin ovat oma valinta ja useimmiten varsin mukava sellainen.

Arki koittaa, toisaalta haikeaa ja toisaalta paluu tiettyyn rutiiniin ei ole sekään pahasta. Kun vain muistaisi taas pitää työn työnä ja vapaa-ajan vapaa-aikana – onhan noita muistuttajia nyt kaksi!

Elämää pennun kanssa

Vietimme sitten Siirin kanssa muutaman (seitsemän) tunnin lauantai-illan ratoksi Pieneläinsairaalassa. Siiri oli pilkkonut ja syönyt lähes kokonaisen puuvillasukan, mikä sai sen oksentamaan ja ripuloimaan. Kun ripuli alkoi olla veristä, tuli lähtökäsky päivystykseen.

Siiri oli väsynyt, veltto ja kuumeisen oloinen monen tunnin ajan, mutta onneksi alkoi piristyä illan mittaan ihan itsekseen, kun odotimme pääsyä lääkärille. (pennun uskomatonta palautumiskykyä). Lääkäri kävi vielä koiran läpi ja totesi, ettei sisällä näyttäisi olevan enää mitään vierasesineitä ja ärtyneeseen suoleen saatiin antibioottikuuri. Selvisimme siis säikähdykseellä tällä kertaa ja saimme ohjeistusta yrittää välttää vastaavia vaaratilanteita jatkossa. Ko. lääkärillä on paljon kokemuksia tavaroita syövistä noutajista ja luokitteli Siirin ns. riskiryhmään leikkauspöydälle joutujista…otamme haasteen vastaan ja pyrimme välttämään sitä parhaamme mukaan ;-) .

Pääasia, että pikkukoira on nyt kunnossa (kop-kop) ja sukat turvassa ja poissa mahasta.

Täytyy kyllä kiittää Pieneläinsairaalan henkilökuntaa ja muita odottajia hienosta asenteesta. Vaikka työtä oli paljon ja odotusajat pitkiä, kaikki jaksoivat hymyillä ja odottaa kärsivällisesti, vaikka meiltä painoi huoli omasta lemmikistä. Kaikille ei ilta päättynyt yhtä hyvin kuin meille.

Pieni potilas odottaa

GR:n kesäleiri Virrat 15. – 20.7.

Osallistuin Kuuran ja Siirin kanssa GR:n kesäleirille lähes pelkästään leiriläisenä eli autoin vain osa-aikaisesti leiritoimistossa ja lopun aikaa nautin lomasta, osallistuin Kuuran kanssa treeneihin (nome ja vepe) ja vietin aikaa Siirin kanssa tutustuttamalla sitä uusiin asioihin.

Kuura selvisi leiristä hyvin, se sieti emännän “kurittomuutta” paremmin kuin odotin eli pärjäili yksin huoneessa haukkumatta paremmin kuin aiemmin. Näyttely, luonnetesti ja treenit kyllä väsyttivät sitä eli loppuviikosta piti keventää treeneihin osallistumista ja antaa Kuuran levätä enemmän. Siiri sopeutui leiriin hyvin ja pystyi lepäämään hulinassakin omassa häkissään. Siiri sai aivan valtavasti uusia positiivisia kokemuksia (uimista, muita koiria, samanikäistä pentupainia, ihmisvilinää, koiravilinää, veneajelua, veneeseen tutustumista, häkkiin rauhoittumista jne.) ja selviytyi niistä tomerana ja uteliaana. Siiristä näki oikeastaan vasta viimeisenä iltana, että leiriväsymystä on ilmassa, kun ei meinannut rauhoittua aiempaan tapaan. Olikin siis hyvä aika lähteä seuraavana päivänä kotiin ja totutella taas hiljaisempaan arkeen.

Iso kiitos erittäin mukavasta leiristä leiripäällikkö-Eijalle, kaikille kouluttajille ja leiriläisille – oli todella kivaa ja leppoisaa.

Kuva Siiri Eklin

Kuva Susanna Boström.

16.7. GR luonnetesti Virrat

Kävimme Kuuran kanssa Golden Ringin luonnetestissä kesäleirin yhteydessä. Olin jopa hiukan levoton testin suhteen, kun arvelin, että Kuura olisi jämäkästä asenteestaan huolimatta pehmompi kuin ajattelenkaan.

Onneksi olin väärässä ja Kuuran testitulos vastasi hyvin omaa käsitystäni eli Kuura on hieman pehmeä, se on luoksepäästävyydessä hiukan pidättyväinen ja sen hermorakenne on suhteellisen rauhallinen, mutta sillä on erittäin suuri toimintakyky, innokas noutohalu ja suuri liikuntavietti/leikkisyys/taistelutahto. Pieni yllätys oli, että testin aiheuttaman paineen alla laukauspelottomuus oli Paukkuärtyisä, mutta reaktio oli selvä. Olen nähnyt vastaavaa aiemminkin koirilla, jotka kuitenkin kisaavat metsästyskokeissa laukausvarmasti.

Mielenkiintoinen testi ja tulos vahvisti omaa käsitystäni. Pitää vielä yrittää huomioida se paremmin koulutuksessa.

Kultaisten luonnetesti Virrat 16.7.

Misstep’s Jambalaya “Kuura” kävi kultaisten luonnetestissä ja sai kokonaispisteitä 385. Tuomareina Carina Päivärinta ja Heli Väätäjä.

Testi osa-alueittain:

- Luoksepäästävyys 60 p.: Hyväntahtoinen, aavistuksen verran pidättyväinen.
- Liikuntavietti/leikkisyys (taistelutahto) 25 p.: Suuri
- Noutohalu 50 p.: Noutaa erittäin innokkaasti, pehmeä ote.
- Temperamentti 30 p.: Rauhallinen.
- Kovuus/Palautumiskyky 30 p.: Hieman pehmeä.
- Toimintakyky 75 p.: Erittäin suuri.
- Hermorakenne 90 p. Suhteellisen rauhallinen.
- Terävyys/puolustushalu 25 p.: Kohtuullinen, hillitty
- Laukauspelottomuus: Paukkuärtyisä.

Virrat erikoisnäyttely 15.7.

Misstep’s Jambalaya “Kuura” KÄY ERI4.

Tuomari Janet Barrow, Iso-Britannia

Kuva Sandra Mäkinen

“Well balanced light gold. Feminine head. Adequate in shoulder. Straight front. Well developed in body. Level topline. Correct tailset. Strong+well museled quarters. Moved with purpose+drive when taken at a correct speed.”

Ja vapaa käännös: ” Tasapainoinen kultainen. Feminiininen pää. Riittävä olkavarsi. Suora etuosa. Hyvinkehittynyt runko. Erinomainen ylälinja. Oikea hännän kiinnitys. Vahvat ja lihaksikkaat kulmaukset. Liikkui tarkoituksenmukaisesti ja drivella, kun liikkui oikealla vauhdilla.”

Kiitos Pirttisen Sarille hienosta esittämisestä, hienoa katseltavaa :-) !