Tara-siskoa tapaamassa

Kävimme Siirin kanssa Tara-siskoa tapaamassa ja varsinaisia puuhaneitejä ne molemmat kyllä ovat. Hyvin samankokoisia ja samanoloisia, vaikka toki kasvun myötä on tullut yhtä enemmän ulkonäköeroja. Ihana niitä ja niiden päättömyyksiä on seurata – ja kuinka nauttivat toistensa seurasta ja toistensa härnäämisestä. ihan kuin ihmissisarukset ;-) .

Moni on kysynyt, että onko se käyttölinjainen erilainen kuin näyttelylinjainen. Piti oikein miettiä asiaa, enkä kyllä vajaan 2 kk kokemuksella osaa sanoa suuria eroja, ainakaan harvan oman kokemuksen mukaan. Siiri on pentukoira, jolla on pentukoiran metkut eli se puree, pissii ja hepuloi väsyneenä. Kuitenkin se osaa myös rauhoittua, eikä sen kanssa tarvitse koko ajan puuhata vaan se osaa joko vain olla tai keksii itse tekemistä (joskus jopa sallittua). Se taitaa olla jopa rauhallisempi kuin Kuura pienenä. Ei todellakaan mikään ADHD, eikä tuhoa sen enempää kuin aiemmatkaan koirani (kop-kop, vielähän tässä on aikaa).

Siirillä on myös sylikoiran piirteitä, tykkää väsyneenä kiivetä syliin ja nukkua siinä. Eikä noita anovia silmiä aina voi vastustaa :-) . Olemme tutustuneet riistaan ja vauvadameihin, niiden kanssa suhtautuminen on noutajamainen kuten oli Kuurallakin. Katsotaan, tuleeko eroja jatkossa. Nopeutta tuossa rimppakintussa ainakin piisaa. Se on myös nopea oppimaan, mikä tulee haastamaan minut kouluttajana vielä monta kertaa :-) .